Homma

Wednesday, Oct 01st

Last update:05:13:46 PM GMT

You are here: Etusivu Kannanottoja

Jussi Halla-aho: Mistä somalivitsit tulevat? 25.2.2011

Päädyin jonkin linkin kautta nykyisen ulkoministerimme Alexander Stubbin vanhaan blogikirjoitukseen "Pieni Porvoo-fani" toukokuulta 2004. Stubb oli tuolloin valmistautumassa Europarlamentin vaaleihin. Koska teksti voisi retoriikkansa puolesta olla eilen kirjoitettu, ja koska aihepiiri on ajankohtaisempi kuin koskaan, ajattelin kevyesti kommentoida artikkelia.

Ensinnäkin, luonnollisesti:

"Itse olen aina ollut liberaali myös pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan suhteen."
"Olen kannattanut näiden asioiden yhteisöllistämistä EU:ssa ja sitä, että päätökset tehdään määräenemmistöllä."
"Olen myös sitä mieltä, että Suomen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka on historiallisesti ollut hävettävän konservatiivista.

Stubbin kunniaksi on sanottava, että hän ei ainakaan ole tuuliviiri vaan johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti asiallaan. Kuten vuonna 2004 myös vuonna 2011 ulkoministerimme haluaa, että Suomen pakolaispolitiikasta - jonka seuraukset kohdistuvat yksinomaan Suomeen ja suomalaisiin - eivät päätä suomalaiset Suomessa vaan EU-johtajat Brysselissä. Ajatus lienee se, että kun maahanmuuttoa koskeva päätöksenteko on viety pois eduskunnasta, päätöksiä ei enää tarvitse olla koko ajan perustelemassa ja puolustelemassa ymmärtämättömille ja kiittämättömille kansalaisille.

Koko teksti: Scripta

Keskustelua

Wille Rydman: Turkista ei ole EU:n jäseneksi

On paradoksaalista, että yleensä samat henkilöt, jotka kannattavat mahdollisimman tiivistä yhdentymistä Euroopan sisällä, toivovat myös EU:n mahdollisimman suurta maantieteellistä laajentumista. Käytännössä Euroopan sisäisen yhdentymisen syventäminen ja sen mahdollisimman suuri maantieteellinen laajeneminen ovat nimittäin toisilleen aivan vastakkaisia tavoitteita. Mitä laajempi joukko toisistaan poikkeavia maita Euroopan unionissa on jäseninä, sitä vaikeammaksi käy niiden intressien yhteensovittaminen ja integraation syventäminen.

Johdonmukaista olisikin, että yhdentymisen kannattajat suhtautuisivat varauksellisesti liian nopeaan maantieteelliseen laajentumiseen, koska se vaarantaa yhdentymisen syventämisen. Vastaavasti EU:n vastustajille olisi täysin johdonmukaista kiirehtiä mahdollisimman nopeaa laajentumista, koska se on varmin tae kaiken kehityksen pysähtymiselle Euroopan yhdentymisessä.

Turvallisuuspolitiikan näkökulmasta on tietenkin ollut perusteltua, että sosialismista vapautuneiden Itä-Euroopan maiden liittymistä unioniin on kiirehditty. Näin ne on saatu ajoissa sidottua länteen ja pois Venäjän vaikutuspiiristä. Mutta EU:n sisäisen yhdentymisen edellytyksiä se on vaikeuttanut merkittävästi. Romanian ja Bulgarian kohdalla jäsenyys EU:ssa hyväksyttiin aivan liian nopeasti, minkä seuraukset jokainen helsinkiläinen on voinut nähdä esimerkiksi romanikerjäläisten muodossa.

Tarve ja oikeutus Euroopan unionin olemassaololle syntyvät lähinnä Euroopan ulkopuolisista seikoista, kuten edellisessä blogitekstissäni kirjoitin. Eurooppalaiset kansallisvaltiot ovat auttamattoman pieniä toimiakseen yksin kansainvälisten kilpakumppaniensa kanssa. Jos eurooppalaiset haluavat äänensä ylipäätään kuuluvan kansainvälisillä areenoilla, niiden on kyettävä yhtenäiseen toimintaan. Mitä erilaisempia jäsenvaltioita EU:lla on, sitä heikommiksi tuon yhtenäisen toiminnan edellytykset käyvät.

Näistä seikoista johtuen en näe mitään edellytyksiä sille, että Turkki nyt tai myöhemminkään voisi liittyä Euroopan unionin jäseneksi. Jo pelkästään nykyisten Euroopan unionin jäsenvaltioiden moninaisuuden puitteissa on toisinaan ylitsepääsemättömän vaikeaa toteuttaa yhtenäistä politiikkaa. Mikäli Turkista tulisi EU:n jäsen, nämä vaikeudet tulisivat entistäkin suuremmiksi.

Koko teksti Willen blogissa.

Keskustelua

Etelä-Saimaa: Suomen turvapaikkamenettelystä netissä tarkka selostus arabiaksi, 21.2.2011

Arabiankielinen nettisivu ahtaa pikkutarkat ohjeet ja valmiit repliikit Suomesta turvapaikkaa hakeville Irakin kurdeille. Ulkomaalaispoliisi näyttäytyy ohjeissa elokuvien maalaispoliisina. Kuulustelukerroilla toistuvat samat kysymykset, joihin voi etukäteen valmistautua. Ajantasaisuudessaan tiedot ovat osittain erittäin hyviä. Uusi Kreikkaa koskeva viranomaiskäytäntö oli päivitetty sivulle jo ennen kuin Suomi teki päätöksen olla palauttamatta Kreikkaan siellä rekisteröityjä turvapaikanhakijoita:

”Hyvät veljet, te kaikki olette tietoisia Eurodac-sormenjälkijärjestelmästä. On niitä, joiden sormenjälki on tallennettu Kreikassa. Turvapaikanhakijoita ei käännytetä, mikäli heidän sormenjälkensä on tallennettu vain Kreikassa”, sivusto ohjeistaa.

Ohjeet: arabia | englanti (Google-käännös) | suomi (Google-käännös)

Keskustelua

Maria - Turkulainen

Huhtikuun 17. päivä käytävät eduskuntavaalit näyttävät Suomen suunnan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. On selvää, että niin kauan kuin vanhat puolueet äänestetään valtaan, jatkuu myös niiden harjoittama politiikka.

Tuoreimpia esimerkkejä vanhojen puolueiden apulaisineen harjoittamasta politiikasta ovat melkoisen sotkun aikaansaanut jätevesiasetus, vihreä energiaverouudistus, Euroopan, ellei koko maailman, vapaamielisimpiin kuuluva maahanmuuttolaki, vaalirahasotkut, Kreikka-lainat, kohtuuttomat hallintoneuvostojen palkkiot ja poliittiset virkanimitykset. On perusteltua kysyä, miten nämä asiat ovat ajaneet tavallisen suomalaisen etua?

Lue lisää...

Vihavideo

 Simon Elon kerrassaan ketterää puhetta. > 

J. Sakari Hankamäki: Hienoa hommaa

Juha Sihvola valittaa tämän päivän Somalian Sanomissa, että valtiotieteilijä ”Milla Hannulan julkaisema sisäsiisti yritys perustella maahanmuuttokritiikkiä epäonnistuu”. Professorilla on ollut kiire lytätä Hannulan sinänsä perusteltu teos, sillä kritiikki on lehdessä jo tänään, vaikka kirja ilmestyi vasta eilen.

Teoksessa itsessään ei ole nähdäkseni mitään vikaa. Nuoren polven tutkija on kulkenut Kharybdiksen ja Skyllan välistä välttäen äärikantoja ja perustellen tyydyttävästi sen, miksi maahanmuutto ja monikulttuurisuus eivät ole välttämättä hyväksi. Tilalle Hannula esittää uusien tulokkaiden parempaa integroimista suomalaiseen kulttuuriin. Omasta mielestäni tässä pyrkimyksessä ei ole moittimista. Vaikka sopeuttamiseen liittyvä sävy onkin pakottava, se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin omalle saarelle syrjäytyminen. Syrjäytyminen puolestaan ei ole ollut seurausta vain valtaväestön negatiivisista asenteista vaan maahanmuuttajien omasta linnoittautumisesta islamilaisen konservatiivisuuden sisäpuolelle, jossa niin naiset ja lapset kuin seksuaalivähemmistötkin ovat vaarassa.

Maassa maan tavalla -nimisen teoksen puutteena voi pitää sitä, etteivät Hannula ja hänen viittaamansa henkilöt perusta ajatteluaan syvempiin valtiofilosofisiin periaatteisiin, kuten siihen, että maahanmuutto ei ole subjektiivinen oikeus, tai siihen, että kansallisvaltiot ovat luonnonoikeudelliselta pohjalta organisoituneita järjen työvälineitä, joiden kautta luotiin hyvinvointiyhteiskunnat eri yhteiskuntaluokkien löydettyä yhteisen etunsa valtioiden sisällä. Kansallinen itsemääräämisoikeus, suvereniteetti ja konsensus ovat tukeneet toisiaan, kun etniset ristiriidat kohdattiin aiemmin valtioiden rajoilla eikä niitä ollut siirretty valtioiden sisälle: kaduille, kujille ja työelämään.

Koko teksti: Hankamäen blogi

Jussi Halla-aho: Leikkauslista

Barnaba Feter Wor Gony on Sudanista Suomeen muuttanut 31-vuotias mieshenkilö. Oletettavasti Barnaba on saapunut maahamme turvapaikanhakijana, vaaroja ja vainoa paeten, suurta hätää ja ahdinkoa kokeneena. Parisataa sudanilaista saa vuosittain oleskeluluvan Suomeen humanitaarisista syistä.

Viime marraskuussa Barnaba raiskasi Lahdessa 16-vuotiaan tytön, joka oli menossa kaupasta kotiin. Raiskaus tapahtui kerrostalon sisäpihalla.

Barnaba on hiv-positiivinen.

Muutamaa päivää myöhemmin Barnaba tappeli kadulla ja pahoinpiteli väliin tulleen poliisin.

Koko teksti: Scripta

Keskustelua

Jussi Halla-aho: Kampanjan avaus

Ihmettelin jo lapsena erästä erityispiirrettä, joka liittyy suomalaiseen kestävyysurheiluun, tai ainakin tapaan, jolla toimittajat selostivat suomalaista kestävyysurheilua televisiolähetyksissä. Kun muunmaalaiset juoksijat ja hiihtäjät pyrkivät asettumaan kärkijoukkoon ja iskemään viimeisellä kilometrillä, suomalaiset pyrkivät asettumaan "hyviin tarkkailuasemiin", kuten sanonta kuului.

"Hyvä tarkkailuasema" tarkoitti sitä, että esimerkiksi juostiin kierros kärkijoukon perässä. Tältä etäisyydeltä ei tietenkään kisan lopussa pystytty tavoittelemaan palkintosijoja, mutta selostajat muistivat aina kehaista, että oli kypsä ja ehjä juoksu, ja että tarkkailuasemat säilytettiin erinomaisesti.

Koko teksti: Scripta

Keskustelua

Homman haastattelussa Milla Hannula

Keskiviikkona 16.2 julkaistaan Milla Hannulan kirja Maassa maan tavalla. Se kertoo maahanmuuttokriittisen yhteiskunnallisen keskustelun taustoista ja kehittymisestä. Täten kirja sivuaa läheisesti Homman aihepiirejä ja siitä innostuneina ryntäsimme välittömästi haastattelemaan kirjan kirjoittajaa.

Moi Milla! Kerro jotain itsestäsi?

Olen valtio-opin ja historian opiskeluiden ja tutkijan pestien kautta perehtynyt myös nationalismiin. Nationalismi puolestaan on aate, jonka yhteyttä suomalaiseen maahanmuuttokriittisyyteen kirjassani jonkun verran käsittelen. Alueellisesti olen kuitenkin aiemmin tutkinut Venäjää, ja siellä erityisesti pienten kansojen ja Karjalankannaksen lähihistoriaa.

Lue lisää...

Rits räts

Maikkari: Eduskuntavaalien ehdokkaat ja kansalaiset ovat varsin eri linjoilla maahanmuutosta, ilmenee MTV3:n vaalikoneesta. Väite "Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia" saa ehdokkailta keskimäärin 54,8 prosentin kannatuksen. Vaalikoneeseen on vastannut tähän mennessä kaikkiaan 1521 ehdokasta. Sen sijaan valtaosa kansalaisista on vastannut olevansa eri mieltä maahanmuuton lisäämisestä. Väitettä "Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia" kannatetaan noin 25-prosenttisesti. Vastaajia on reilut 106 000.

Lue lisää

Jussi Halla-ahon vaalikampanjan avauspuhe

Kirjan talolla Helsingin Kruununhaassa 6.2.2011 järjestetyn eduskuntavaalikampanjan puhe. Jussi Halla-aho kertoo tarkkailuasemista, vaihtoehdottomuudesta, ylimielisyydestä, kyykytyksestä, maahanmuutosta, hyvinvointivaltiosta sekä tavoitteista.

 Keskustelua

Cameron: Monikulttuurisuus on hylättävä

Pääministeri David Cameronin mukaan Iso-Britanniassa monikulttuurisuuspolitiikka on epäonnistunut ja hylätään. Kaikkien uskontojen edustajilta tullaan vaatimaan integroitumista sekä vapauden, tasa-arvon ja demokratian hyväksymistä. Saksan liittokansleri Angela Merkelin jalanjälkiä seuraava puhe on jo herättänyt närää muslimien keskuudessa.

Keskustelua

Telegraph

YLE

Simon Elo: Egypti kulkee kohti islamilaista teokratiaa

Egyptin kuohunta huolestuttaa Israelia. "Sortajavaltion epäilyjä", sanovat eräät, mutta mikä saa israelilaiset epäilemään Egyptin kansannousua?

Egypti ja Israel ovat olleet rauhanomaisissa väleissa verrattain vähän aikaa. Vuosien 1948, 1956, 1967 ja 1973 sodissa Egypti johti arabimaiden vahvinta, joskin strategisesti epäonnistunutta armeijaa.

Egyptin presidentti Anwar Sadat solmi Israelin kanssa Camp Davidin rauhansopimuksen vuonna 1978. Se on edelleen merkittävin rauhansopimus, jonka Israel on arabiosapuolen kanssa tehnyt.

Israelin ja Egyptin välinen rauhansopimus on nyt vaakalaudalla.

Mubarakin hallinto on ollut pitkä, julma ja epädemokraattinen. Vahvin kilpaileva vaihtoehto ei ole juuri sen parempi - islamilainen teokratia, jota ajavat lukuisat järjestöt.

 

Koko teksti Simonin blogissa.

Keskustelua

Mansi- ja mustikka

Ajatuksia siitä, miten tulevaisuuden pitäisi olla

"Maahanmuuttopolitiikan pitää tapahtua vastaanottajamaan ehdoilla. Maahanmuuttajia tulee vastaanottaa vain sen verran, kuin mitä on mahdollista menestyksellisesti sopeuttaa vastaanottavan yhteiskunnan kieleen, tapoihin ja lakeihin. Maahanmuuttopolitiikan tulee perustua siihen, että muuttaja sopeutuu vastaanottavaan yhteiskuntaan, eikä päinvastoin.

Hyvää tarkoittavat monikulttuurisuusprojektit ovat osoittautuneet vahingollisiksi sekä vastaanottajamaille että maahanmuuttajille itselleen, kun sopeutumisprosessit ovat niiden myötä hidastuneet. Etenkin islamilaistaustaisilla toisen ja kolmannenkin sukupolven maahanmuuttajilla on suuri riski uskonnolliseen radikalisoitumiseen, mikäli ei ajoissa huolehdita heidän mukautumisestaan uuteen yhteiskuntaan."

-- katkelma Kokoomusnuorten tulevaisuusohjelman maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevästä osiosta. Kohtuullinen määrä kirjaimista on maailmaan saatettu kynällä Elisan.

Jyrkkää nousua

HS: Perussuomalaiset 16,2 %

Keskustelua

Sivu 13 / 25

Kannatusjäsenyys

Tervetuloa Homma ry:n kannatusjäseneksi!

KIVA-mikrolainat

Homman ehkä eniten KIVA juttu - kehitysmaiden yksittäisille ihmisille kohdistuvat mikrolainat,  joita on annettu jo yli 28000 55000 $ edestä.

KIVA-sivu

Keskustelua

Porhalla Hommakerhoon

Kipin kapin lähimpään Hommakerhoon tekemään tuttavuutta samanmielisiin. Täällä lista kaupungeista.