Homma

Monday, May 01st

Last update:01:21:40 PM GMT

You are here: Etusivu Kannanottoja

Juntunen: Liberaalit eivät kannata sensuuria

Liberaaleina esiintyy usein ihmisiä, jotka tarkoittavat sillä ilmeisesti suurin piirtein samaa kuin suvaitsevainen. Eräänlainen suvaitsevaisuus on kieltämättä osa liberalismia, mutta vain pieni osa. Liberaalit katsovat, että täysivaltaisilla ihmisillä on oikeus tehdä mitä haluavat, kunhan nämä ihmiset eivät vahingoita tai rajoita muiden ihmisten vastaavaa oikeutta. Tämä määritelmä sisältää hyvin erilaisia ryhmiä ja ihmisiä anarkisteista sosiaaliliberaaleihin. Näillä ryhmillä on erittäin suuria eroja, ja ei ole missään nimeessä itsestään selvää, kuka on liberaali ja kuka ei. Usein jyrkimmän linjan vetäjät arvostelevat sosiaaliliberaaleja sosialidemokratiasta.

Liberaaliuden idean vääristyminen julkisessa keskustelussa on johtanut siihen, että monilla aatteen kannattajilla on tarve selittää, mitä he eivät ainakaan ole. Liberalismin monista kasvoista huolimatta johonkin on vedettävä raja. Eräs tällainen on, että yksikään liberaali ei koskaan milloinkaan kannata minkäänlaista sensuuria.

Liberaalit kannattavat vapautta. Vapaassa yhteiskunnassa kuka tahansa saa esittää oman mielipiteensä täysin riippumatta sen sisällöstä. Kyllä, se saa olla typerä, aggressiivinen ja loukkaava. Ihmisillä on oltava oikeus loukata toisia ihmisiä. On toivottavaa, että ihmiset olisivat ystävällisiä ja mukavia toisiaan kohtaan, mutta meillä ei ole oikeutta käyttää väkivaltaa vaientaaksemme ne ihmiset, joiden näkemyksiä emme hyväksy.

Koko teksti: Olli Juntusen blogi >

Keskustelua

Leikola ja Lähde: vieraina Jussi Halla-aho ja Dan Koivulaakso

Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina keskustelevat aiheesta äärioikeisto Suomessa kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) ja kaupunginvaltuutettu Dan Koivulaakso (vas). Toimittajana Sakari Sirkkanen.

Kuuntele: YLE Areena

Keskustelua

Terho: EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka

Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä (the Common European Asylum System, CEAS) etenee. EU:n puuttuminen tähän(kin) asiaan varmasti huolettaa monia kansalaisia, mutta mistä tarkkaan ottaen on kyse?

Yhteinen turvapaikkapolitiikka sai alkunsa, kun vuosina 1999-2005 luotiin yhteisiä minimistandardeja, joista tärkeimmät koskivat turvapaikanhakijoiden vastaanottoa, pakolaisaseman määrittelyä, turvapaikkamenettelyä sekä Dublin-asetusta. Muita merkittäviä asioita olivat taloudellisen solidaarisuuden vahvistaminen luomalla Euroopan pakolaisrahasto ja direktiivi tilapäisestä suojelusta. Vuonna 2003 annettiin vielä direktiivi perheenyhdistämisestä. Alkuvaiheen päätöksissä oli myönteistä se, että niillä pyrittiin ehkäisemään myös turvapaikkaturismia.

Koko teksti: Sampon blogi

Keskustelua

Halla-aho: Milloin kotoutus on onnistunut?

Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui 15.-16.11.2012 Hyvinkäällä seminaariin, jossa käsiteltiin vuonna 2009 hyväksytyn, vaalikauden mittaisen valtuustostrategian toteutumista. Strategia koostui erilaisista yleisluontoisista ja hyvistä tavoitteista. Joudun myöntämään, että en uutena ja mistään mitään tietämättömänä valtuutettuna osannut siihen aikanaan kovin voimaperäisesti vaikuttaa.

Seminaarin aineistot ja siellä pidettyjen puheenvuorojen taltioinnit löytyvät täältä.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kertoi omassa alustuspuheenvuorossaan, että merkittävin yksittäinen epäonnistuminen on segregaation voimistuminen. Myös vaalikauden aikana Pajunen on erilaisissa yhteyksissä korostanut, että ghettoutumiskehitys ja nopeasti kasvavan maahanmuuttajaväestön ajautuminen yhteiskunnan marginaaliin ovat Helsingin tulevien vuosien suurimpia uhkia, ja että niihin on pakko löytää toimivia ratkaisuja nopeasti.

Koko teksti: Scripta

Keskustelua

Jussi Halla-aho: Rikoksiin syyllistyneiden karkottamisesta

Vietnamilaissyntyinen 1973 syntynyt mies haavoitti ampumalla kahta ihmistä helsinkiläisessä Tiger-yökerhossa 30.9.2012. Ampumisen syynä oli saatujen tietojen mukaan sinänsä mitätön suukopu, joskin toinen haavoittuneista oli ulkopuolinen ja vahingokseen väärässä paikassa väärään aikaan.

Tapahtumaa selviteltäessä kävi ilmi, että mies oli saapunut Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 1984. Toistuvien rikosten vuoksi (silloinen) Ulkomaalaisvirasto (nykyään Maahanmuuttovirasto) oli tehnyt hänestä karkotuspäätöksen jo vuonna 2000. Hallinto-oikeus kuitenkin kumosi päätöksen, koska se "katsoi karkottamista vastaan olevien perusteiden olevan karkottamisperusteita painavampia."

...

Jotta tämänkaltaisilta ongelmilta vältyttäisiin jatkossa, tein aloitteen relevantin lainsäädännön muuttamisesta. 

Lue loput kirjoituksesta: Scripta

Keskustelua

Jussi Halla-aho: Helsinki ja "Globaalin vastuun strategia"

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkona 26.9.2012 "Globaalin vastuun strategia" -nimisen paperin. Vastaavaa strategiaa ei ole yhdelläkään toisella suomalaisella kunnalla, ja kuten asiakirjasta näkyy, sen laatijoilla on ollut selvästi työtä "globaalin vastuun" sisällön määrittelyssä. Käyn tässä kirjoituksessa läpi strategian hyväksymisprosessin, jotta tiedätte, mitä kaupungissa tapahtuu ja kenen tahdosta.

Lue koko kirjoitus: Scripta

Keskustelua

Olli Immonen: Valtuustoaloite kiintiöpakolaisten vastaanoton lopettamisesta Oulussa

Suomen valtio ja kunnat kamppailevat lisääntyvien taloudellisten ongelmien kanssa entisestään pahenevan globaalin talouskriisin puristuksissa. Suomen julkiseen talouteen joudutaan kohdistamaan laajojen rakenteellisten uudistusten lisäksi väistämättä myös erilaisia menoleikkauksia. Yksi kuntien taloutta rasittava, mutta vähemmälle huomiolle jäänyt menoerä, on kiintiöpakolaisten vastaanottaminen.

Vain muutamissa Euroopan maissa on käytössä pakolaiskiintiö. Suomen kiintiö on tällä hetkellä 750 pakolaista vuodessa, joka on Euroopan kolmanneksi korkein väkilukuun nähden. Perheenyhdistämismekanismin kautta Suomi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia käytännössä paljon enemmän kuin sovitut 750 pakolaista.

(...)

Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin pakolaisten vastaanottamisesta tehdyn sopimuksen purkamiseksi Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kanssa ja lopettaa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen Oulun kaupunkiin.

Olli Immonen
kaupunginvaltuutettu
Oulun kaupungin perussuomalaisten valtuustoryhmä

Kaleva

Keskustelua ja aloitteen koko teksti

Maria Lohelan kysymys hallitukselle: EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka ja taakanjako

EU on sitoutunut saamaan yhteiseen turvapaikkamenettelyyn perustuvan Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän valmiiksi tämän vuoden aikana. Asiassa otettiinkin kesän 2012 aikana monta suurta askelta; asia valmisteltiin Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden LIBE-valiokunnassa ja heinäkuussa syntyneestä päätöslauselmaesityksestä EU:n sisäisen solidaarisuuden lisäämisestä turvapaikka-asioissa (2012/2032(INI)) äänestettiin 11.9.2012 Euroopan parlamentissa. Päätöslauselmaesitys hyväksyttiin. Hallitus on antanut tukensa EU:n yhteiselle turvapaikkajärjestelmälle todeten hallitusohjelmassaan seuraavaa: "Suomi toimii aktiivisesti EU:n yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan aikaansaamiseksi." Vaalikauden aikana asiasta on silti vaiettu; turvapaikanhakijoiden siirtäminen eri maiden välillä onkin epähumaanilta kuulostavaa toimintaa ja myös poliittisesti arkaluontoinen aihe. Siitä on kuitenkin uskallettava puhua nyt, kun asiassa on edetty EU-tasolla jo näinkin pitkälle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kannattaako hallitus EU:n yhteistä taakanjakoa turvapaikka-asioissa,

miten hallitus on varautunut sen tarkoittamaan turvapaikanhakijamäärien merkittävään kasvuun Suomessa ja

onko hallitus valmis antamaan ulkopuolisen tahon määritellä sen, kuka maahan voi tulla sen sijaan, että harkinta pidetään kansallisissa käsissä?

Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2012
Maria Lohela /ps

Lue koko kysymys Maria Lohelan blogista

Keskustelua

Jussi Halla-aho: Kirjallinen kysymys somalien suojeluntarpeesta

Ylen 20.8.2012 julkaiseman uutisen mukaan Suomessa asuvat somalit ovat alkaneet vierailla entisen kotimaansa pääkaupungissa Mogadishussa. Somaliliiton mukaan Mogadishussa on vieraillut jo satoja somaleja viime vuoden aikana. Harvat kuitenkaan suunnittelevat muuttoa takaisin Somaliaan.

Ulkoministeriön 26.6.2012 päivätyssä matkustustiedotteessa todetaan, että taistelut Mogadishussa ovat lakanneet. Tiedotteen mukaan Somalian turvallisuustilanne on sen sijaan huonontunut aiemmin suhteellisen vakaina pidetyillä Puntmaan ja Somalimaan alueilla sekä Somalian keski- ja eteläosissa. Somalian levottomuudet ovat siis siirtyneet itsenäiseksi julistautuneen Somalimaan ja alueelliseksi itsehallinnoksi julistautuneen Puntmaan alueille.

Lue koko kirjoitus: Scripta

Keskustelua

Jussi Halla-aho: Etninen syrjintä rekrytoinnissa

"Aliedustettuihin" ryhmiin kuuluvien suosiminen rekrytoinnissa edellyttää, että työnhakijat kategorisoidaan ryhmiin ja että ryhmät rajataan ja määritellään. Ensinmainittu toimenpide on jyrkässä ristiriidassa sen periaatteen kanssa, että jokaista ihmistä pitää kohdella yksilönä, ei jonkin sellaisen ryhmän edustajana, johon kuulumiseen hän itse ei voi vaikuttaa.

Huomautan, että "Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa" -ohjeistus määrittelee rasismin ideologiaksi, "jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä". On hyvin erikoista, että kaupunki rikkoo omia periaatteitaan harjoittamalla rekrytointipolitiikkaa, joka nimenomaan edellyttää ihmisten luokittelua rodun ja/tai kulttuurin perusteella.

Lue koko kirjoitus: Scripta

Keskustelua

Hommaforum ja hommafoorumit

Uhkailtiinko "musta Mannerheim"-tuottaja Erkko Lyytistä hommafoorumeilla vai tapahtuiko vain sissimarkkinointi-isku?

Saaga alkaa täältä.

HS, IS. Aamulehti tarkisti taustoja. Yle Areenalla Lyytinen selittää tapausta.

Jussi Halla-ahon tiedote 13.6

Eduskunnalle
Puhemiesneuvosto 13.6.2012

Muut eduskuntaryhmät ovat antaneet ymmärtää, että minun tulisi erota hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Perusteina on käytetty korkeimmasta oikeudesta viime viikolla saamaani sakkotuomiota ja ennen kaikkea sitä, että asiaan liittyvässä tiedotteessani pidin saamaani tuomiota "vääränä ja epäoikeudenmukaisena". Minun on väitetty osoittaneen halveksuntaa oikeuslaitosta kohtaan ja vaarantaneen vallan kolmijaon.

Katson, että kyseessä on ala-arvoinen hyökkäys, jonka todellisena tarkoituksena on siirtää huomio pois Euroopan velkakriisistä ja sen varjolla toteutettavista hallituspuolueiden päätöksistä. Erityisen merkillisenä ja hurskastelevana pidän ajatusta, että oikeuden ratkaisuja ei saisi arvostella, kun otetaan huomioon, että eräät puhemiesneuvoston jäsenet, mm. Johannes Koskinen, ovat oikeusministerinä toimiessaan arvostelleet äänekkäästi ja julkisesti ylimpien oikeusasteiden tekemiä päätöksiä. Viimeksi mainittu on saanut aiheesta jopa oikeuskanslerin huomautuksen, mutta tämä ei estä häntä toimimasta perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana.

On totta, että oikeuslaitoksen nauttima arvovalta on tärkeä asia oikeusvaltiossa. Oikeuslaitoksen on kuitenkin itse ansaittava arvostuksensa tekemällä johdonmukaisia ja yleistä oikeustajua vastaavia ratkaisuja. Ollaan todella heikolla pohjalla, jos tuota arvostusta on pidettävä yllä kieltämällä arvostelu ja vaatimalla kansalaisia uskomaan sokeasti tuomareiden erehtymättömyyteen. Tällainen voi sopia jollekin kirkkovaltiolle, mutta se ei mielestäni sovi Suomelle.

Vaikka pidän itseeni kohdistuvaa hyökkäystä kohtuuttomana ja eduskunnan arvovallalle sopimattomana, ymmärrän poliittiset tosiasiat enkä halua tarpeettomasti pitkittää muiden synnyttämää sirkusta. Tästä syystä ilmoitan tänään 13.6. luopuvani hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Tulen esittämään perussuomalaisten eduskuntaryhmän työvaliokunnalle, että jatkan hallintovaliokunnan varsinaisena jäsenenä ja että valiokunnan uudeksi puheenjohtajaksi valitaan kansanedustaja Juho Eerola.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä, samoin kuin puolueen johto, ovat ilmaisseet tukevansa ratkaisuani, oli se mikä hyvänsä. Kiitän tuenilmauksista, joita olen saanut niin ryhmä- ja puoluetovereilta kuin myös suurelta määrältä kansalaisia ja yksityisesti muiden puolueiden kansanedustajilta.

Media arvosteli tällä viikolla Timo Soinia siitä, että tämä "puhuu mieluummin eurokriisistä kuin Halla-ahosta". Toivon, että tämän ratkaisun jälkeen vastuullisuuttaan korostavat hallituspuolueet malttavat toimia samoin.

Jussi Halla-aho
kansanedustaja/ps

Keskustelua

TIEDOTE: Halla-aho: KKO:n päätös

Tiedote 11.6.2012

Julkaisuvapaa heti

Korkein oikeus katsoi perjantaina antamassaan päätöksessä minun syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Rangaistukseksi määrättiin 400 euroa sakkoa. Koska maksoin jo hovioikeuden tuomion jälkeen 330€, maksettavaa jää 70€.

Tuomion jälkeen mm. vasemmistoliiton Annika Lapintie, rkp:n Mikaela Nylander ja Ulla-Maj Wideroos sekä sosialidemokraattien Erkki Tuomioja, kuten myös lukuisat pääkirjoitustoimittajat, ovat vaatineet minua eroamaan eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Koska he vaativat samaa myös viime vuonna, Norjan joukkosurman yhteydessä, en ole kovin yllättynyt.

Jotta mainitut tahot eivät joutuisi tarpeettomasti pidättelemään hengitystään, totean lyhyesti ja selkeästi, että minulla tai Perussuomalaisten eduskuntaryhmällä ei ole aikomusta arvioida uudelleen asemaani hallintovaliokunnan puheenjohtajana. En aio erota. Tuomiolla ei ole vaikutusta myöskään eduskuntaryhmän jäsenyyteen tai ehdokkuuteen syksyn kunnallisvaaleissa.

Ottamatta sinänsä kantaa kko:n päätökseen – joka mielestäni on väärä ja epäoikeudenmukainen – , on syytä muistaa, että syytteenalainen blogikirjoitus julkaistiin kesällä 2008, neljä vuotta sitten. Alkuvuodesta 2009 nostetun syytteen jälkeen tekstiä on puitu hyvin ahkerasti mediassa. Teksti oli siis tuttu sekä äänestäjille, jotka valitsivat minut eduskuntaan, että eduskunnalle, joka vaalien jälkeen yksimielisesti valitsi minut hallintovaliokunnan johtoon. Koska tekstin suhteen ei ole tämän jälkeen tullut esille mitään uutta tietoa, en keksi, miksi olisin kko:n päätöksen jälkeen vähemmän sopiva tehtävään kuin ennen sitä.

Kko:n päätöstä ei kannata pitää minään taivaallisena totuutena. Se on muutaman ihmisen henkilökohtainen tulkinta. Se, että hovi- ja käräjäoikeuden tuomarit olivat tulleet päinvastaiseen johtopäätökseen, osoittaa, että tulkinnanvaraa oli.

Toiseksi voidaan kysyä, miten pitkäksi aikaa minkäkinlainen rikos invalidoi henkilön erilaisiin tehtäviin. Oma, 400 euron sakon arvoiseksi määritelty rikokseni tehtiin vuonna 2008, aikana, jolloin en toiminut missään poliittisessa tehtävässä. Minä vuonna eroni vaatijat katsovat syntini tulleen sovitetuksi? Entä miten tekoni suhteutuu esimerkiksi kavalluksiin, lahjoman vastaanottamisiin, pahoinpitelyihin tai kuolemantuottamuksiin, joista tuomittuja henkilöitä on toiminut ja toimii niin kansanedustajina, valiokuntien puheenjohtajina kuin ministereinäkin?

Kuten sanottua, itse en aio erota, eikä Perussuomalaisten eduskuntaryhmä aio ryhtyä valiokuntapuheenjohtajuuksien osalta uudelleenjärjestelyihin. Mikäli muut ryhmät katsovat sen tarpeelliseksi, ne voivat luonnollisesti edistää vaateitaan hyväksi katsominsa keinoin.

Muuta kommentoitavaa minulla ei asiaan ole.

Helsingissä 11.6.2012

Jussi Halla-aho

Keskustelua

Titanicin köydet

Melkoisen mustanpuhuva video välikysymyksen jättämisestä perjantaina 8.6.2012.

Keskustelua

Halla-aho tuomittiin kiihotuksesta kansanryhmää vastaan

Jussi Halla-aho on saanut sakkotuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomioon johtanut kirjoitus julkaistiin kesällä 2008.

KKO

Keskustelua

Jussi Halla-aho: Avoimia vastauksia Meri Valkamalle

Hei, Meri Valkama, Journalisti-lehden toimittaja ja Ylen bloggaaja!

Vajaa viikko sitten kirjoitin aseita, suomalaista väkivaltaa ja näiden välistä suhdetta käsittelevän kirjoituksen Hyvinkäästä. Kommentoin siinä lyhyesti myös niitä epätosia ja kyseenalaisia väittämiä, joita sinä olit esittänyt aiemmassa kirjoituksessasi nimeltä Yksittäistapausten maa.

Kommentoit kommenttejani uudessa kirjoituksessasi Avoin kirje Jussi Halla-aholle, mistä kiitokset. Tämä on avoin vastaus avoimeen kirjeeseesi.

Lue loput: Scripta

Keskustelua 

Sivu 10 / 29

Kannatusjäsenyys

Tervetuloa Homma ry:n kannatusjäseneksi!

KIVA-mikrolainat

Homman ehkä eniten KIVA juttu - kehitysmaiden yksittäisille ihmisille kohdistuvat mikrolainat,  joita on annettu jo yli 28000 55000 $ edestä.

KIVA-sivu

Keskustelua

Porhalla Hommakerhoon

Kipin kapin lähimpään Hommakerhoon tekemään tuttavuutta samanmielisiin. Täällä lista kaupungeista.