Homma

Aivan aluksi haluan toivottaa kaikille hyvää syksyä. Lähetän myös terveisiä niille lukuisille ihmisille, joihin olen tutustunut kesän perussuomalaistapahtumissa, etenkin Turussa ja Porissa.

Lukijat ovat lähetelleet ahkerasti uutisvinkkejä, ilmeisesti sen pelossa, että kirjoitusaiheet olisivat olleet vähissä. Syy pitkähköön kesätaukoon on kuitenkin ollut puhtaassa aikaansaamattomuudessa.

Kulunut kesä on ollut kiihkeän mutta epäsymmetrisen maahanmuuttokeskustelun aikaa. Epäsymmetrisellä viittaan siihen, että maahanmuuttokriittiset ovat vanhaan tapaansa jatkaneet maahanmuutto-ongelmien käsittelyä, kun taas suvaitsevainen rintama on jatkanut vääränlaisesta maahanmuuttokeskustelusta keskustelemista. Aihe on joka tapauksessa ollut hyvin esillä, mikä ei yllätä, koska vaalit lähestyvät, kansalaisten pinna kiristyy ja perussuomalaisten gallupkannatus kohoaa.

Metakeskustelun tämän kesän helmenä voitaneen pitää Ville Hytösen toimittamaa esseekokoelmaa Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, johon ovat kontribuutioillaan osallistuneet Arja Alho, Jukka Hankamäki, Timo Hännikäinen, Sirpa Pietikäinen sekä kuumeisina vihamiehinäni kunnostautuneet Jussi Niemelä, Husein Muhammed, Jukka Mallinen, Katja Kettu ja Mike Pohjola.

...

Koko teksti: Scripta

Keskustelua

Perussuomalaisten Oulun kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Olli Immonen jätti 15.3.2010 valtuustoaloitteen, jossa pyysi selvitystä maahanmuuton aiheuttamista kokonaiskustannuksista Oulun kaupungille.

Kaupunginhallitus antaa kokouksessaan 6.9.2010 selvityksen valtuustoaloitteeseen kaupungin näkökulmasta. Siitä käy muun muassa ilmi, että valtion maksamat korvaukset Oulun kaupungille maahanmuuton kokonaiskustannusten kattamiseksi eivät riitä. Valtion maksamien korvausten jälkeen Oululle jäi maksettavaksi vuonna 2009 ainakin yli miljoona euroa.

Tähän mennessä annettu selvitys ei kuitenkaan vastaa Immosen aloitteessa esitettyihin kysymyksiin siitä, kuinka suuri osa Ouluun muuttaneista ulkomaalaisista on todellisia pakolaisia tai työperäisiä maahanmuuttajia ja kuinka suuri osa vastikkeettomasti Suomen hyvää sosiaaliturvaa hyödyntäviä maahanmuuttajia.

Uutisointia: Oulu-lehti

Taustat & keskustelua

Hommaforumilla mainetta niittäneen Ruben Stillerin luotsaaman Pressiklubi-keskusteluohjelman vieraana Muutos 2011:n vastavalittu puheenjohtaja Jiri Keronen.

YLE Areena

Keskustelua

Ruotsinkielinen raportti SD:n sivuilla (pdf, 900 Kb).

Suomenkielinen käännös (pdf, 234 Kb). Kiitokset nimimerkeille jolina & M.K.Korpela

Keskustelua Hommaforumilla

Suomeen on tulossa perheenyhdistämisvelvoitteen nojalla tuhansia luku- ja kirjoitustaidottomia somaleja (HS 29.8.2010). Tilanne on kestämätön. Yhdistäminen johtaa tuhansien uusien asuntojen tarpeeseen. Suuri osa yhteiskunnan rahoilla rakennettavista asunnoista menee maahanmuuttajien asuttamiseen. Sosiaaliturvaa varten tarvitaan yhä lisää rahaa, eikä loppua näy. Kotouttajia ja muita maahanmuutosta elantonsa saavia tarvitaan tuhansittain lisää. Ja kaikki rahoitetaan velaksi.

Helsingin Sanomat otsikoi kirjoituksen tavoilleen tyypilliseen tapaansa. ”Somalialaisten kasvattilapsihakemukset rajussa kasvussa. Käsittelyruuhka on laiton.” Siis virkamiehet rikkovat lakia kun eivät saa somaliperheitä nopeammin elämään ilmaiseksi Suomessa. No, avataan portit ja kaikki sisään. Ilmasiltaan Suomen ja Somalian välille tarvitaan välittömästi 20 airbussia. Ilmasillan avulla lakia ei rikota, eikä virkavirhettä tapahdu.

Maahanmuuttajat saavat puliveivata mitä tahansa, eikä se ole rikollista. Rikollista on liian pitkäksi käyvä odotusaika. Perheenyhdistämisestä on tullut kauppatavaraa, jonka varjolla käydään ihmiskauppaa, tuodaan tänne väkeä, joilla ei muutoin olisi oikeutta humanitääriseen maahanmuuttoon ja nyt HS:kin epäili julkisesti vuosia tiedetyn tosiasian, että maahanmuuton varjolla tänne tulee moniavioisiin avioliittoihin nuoria tyttöjä. Kun nyt oikeusministeriö valmistelee sukupuolineutraalia avioliittolakia, voisi se saman tien laittaa lakiin määräneutraalin avioliiton, jotta näitä vaimoja ja heille tulevia lapsikatraita ei tarvitsisi asuttaa erillisiin asuntoihin. Säästettäisiin rahaa.

Koko teksti Vahteran IL-blogissa

Jos suomalaisesta mediasta etsitään vertailukohtaa kaksinaismoralismille, on vaikea löytää City-lehteä edustavampaa esimerkkiä. Lehti tulee toimeen ravintolamainostajien rahoilla ja on saatavillakin lähinnä ravintoloiden ilmaisjakelupisteistä.

City-lehti pyrkii siis edistämään nuorison juopoksi tekemistä ja maleksimista juuri sillä tavoin tyhjän panttina ja mahdollisesti huumeiden uhrina kuin ravintolaelämään kuuluu. Niinpä lehden linjana on jo pitkään ollut se, että toimitus kiillottaa kilpeään kehumalla työn teon tärkeyttä ja ohjaamalla ihmiskuntaa toisesta suupielestään oikeaan, vaikka sen toinen käsi onkin kyynärpäätä myöten mämmissä.

No eipä siinä mitään, myönteistä tarkoitusperää siinä kai edistetään. Mutta jos luterilainen työmoraali onkin lehdelle tärkeää sen oman syyllisyydentunteen parantamiseksi, niin miten lehti tuota korkeinta tavoitettaan, keskiluokan ja työväenluokan työmoraalia, edistää?

Numerossa 15/2010 lehti latasi toimittaja Ari Peltosen kynällä suomalaisia ihmisiä syyllistävän ja maahanmuuttomyönteisen truuttauksen, jonka tehtävänä oli todistella, että suomalainen työtön on työttömänä ollessaan moraaliton ja että ulkomaalainen Suomessa oleskelija on joka tapauksessa säntillinen, tunnollinen ja ahkera, paitsi ollessaan toimeton, jolloin hän on yksiselitteisesti ”rasismin” ja työsyrjinnän uhri.

Koko teksti Hankamäen blogissa >

Suomen Kuvalehden haastattelema maahanmuuttokriitikko Juha Mäki-Ketelä: "Maahanmuuttopolitiikka on yksi selkeä esimerkki siitä, millaiseksi asia voi paisua, kun suomalaisilta ei ajoissa kysytä heidän mielipidettään. Jos olisi kysytty, olisi luultavasti saatu hyvinkin maltillisia ja rakentavia ehdotuksia oikeasta tavasta hoitaa maahanmuuttoa."

Mäki-Ketelä kuitenkin jatkaa: "Vertaisin [maahanmuuttokeskustelua] autoverokeskusteluun: asia koskettaa suurta osaa suomalaisista, ja jotkut suhtautuvat asiaan kiihkeästi. Silti Suomesta löytyisi tuskin kourallistakaan ihmisiä, jotka äänestäisivät puolueetta, jonka ainoaa vaaliteema olisi autovero. Sama pätee maahanmuuttoon, ei sen ympärille kannata koko elämäänsä rakentaa."

Suomen Kuvalehden juttu

Keskustelua

Meitä poliitikoita on moneen junaan. Edustamme erilaisia aatteita, ikäryhmiä, näkemyksiä ja taustoja. Pasi Matilainen jakoi meidät omassa blogissaan hyväntekijöiksi ja heimopäälliköiksi. Kaikista eroavaisuuksista huolimatta yksi asia meille on yhteistä. Meidän täytyy saada äänestäjiltä kannatusta itsellemme tai ajatuksillemme. Vaalikarjan ohjailuun on vuosien saatossa syntynyt erilaisia keinoja, joita käytämme, usein jopa tiedostamatta sitä itse.

Keinot ovat pohjimmiltaan samoja kuin tavaroiden myynnissä ja markkinoinnissa, sillä erolla, että poliitikko voi myydä itseään valheilla. Saippuakauppias olisi aika pian oikeudessa, jos hänen markkinoimansa puhdistava saippua herkkäihoisille oston jälkeen osoittautuisikin tahraavaksi ja aiheuttaisi ihottumaa.

Tyypillisiä markkinointi- ja kilpailukeinoja, joilla ihmisten käyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan, ovat ainakin hinnanalennukset, tarjoukset, pelon herättäminen, toivon herättäminen ja ryhmäpaine.

Lisää Heikkisen blogissa.

Tapaus Harri Eerikäisen käsittely etenee. Helsingin kaupunginhallitus on katsonut, että Eerikäiselle taannoin annettu varoitus reinoblog-postauksen sähköpostiavusteisesta edelleenlähettämisestä on ollut aiheellinen.

Keskustelua

Eiralainen blogikirjoittaja ja kielitieteilijä Jussi Halla-aho on noussut yhdeksi 2000-luvun maahanmuuttokeskustelun kiistellyimmistä hahmoista. Hänen kirjoituksensa ovat synnyttäneet vankan kannattajajoukon, joka puhuttelee Halla-ahoa mestarinaan.Samaan aikaan Halla-ahoa on syytetty rasistisista lausunnoista, vihapuheesta, jumalanpilkasta, sovinismista ja seksuaalivähemmistöjen uhkailusta. Häntä vastustetaan ja vihataan vähintäänkin yhtä paljon kuin kannatetaan.Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? selvittää yhdeksän kirjoittajan voimin Halla-ahon väitteitä, motiiveja, kieltä ja häntä mediailmiönä. Kirjoittajat ovat Arja Alho, Jukka Hankamäki, Timo Hännikäinen, Jukka Mallinen, Husein Muhammed, Katja Kettu, Jussi K. Niemelä, Sirpa Pietikäinen ja Mike Pohjola.

Kustantajan sivu

Uusille opetuslapsille: Absoluuttisen vakavissaan paiskeltujen Mestari-läppien pyhä arkisto täällä.

Keskustelua

SDP julkistaa tänään torstaina 12.8 Haminassa eduskuntaryhmän työvaliokunnan ja puoluejohdon kokouksessa maahanmuuttotyöryhmänsä raportin. SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mukaan puolueen ohjelma tuo konkreettisia ja käytännönläheisiä keinoja, joilla ongelmiin voidaan puuttua.

Raportti

Urpilainen muistaa lisäksi luonnollisesti kurmottaa Nuivaa Manifestia.  

Keskustelua Hommaforumilla

YLE: Kymenlaakson poliisi tutkii Kotkan perussuomalaisten kaupunginvaltuutetun Juho Eerolan Facebook-sivuilla käytyä keskustelua. Juho Eerolan mukaan tutkintapyyntö koskee hänen Facebook-sivuillaan vierailleen henkilön kommentteja, joiden sisältöä Eerola itse ei allekirjoita. Sivuilla käydystä turvapaikanhakijoihin liittyvästä keskustelusta on jätetty tutkintapyyntö.

Päivitys 12.8, Yle Kymenlaakso: Tutkintapyynnön tehnyt henkilö yritti vetää pyynnön takaisin. Esitutkinta oli kuitenkin jo ehditty käynnistää. Poliisista kerrotaan, että koska kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, esitutkinta tehdään loppuun.

Keskustelua

Köyhyyden määrää arvioidaan dollari päivässä-mittarilla, jonka mukaan kaikki alle dollarin päivässä saavat elävät äärimmäisessä köyhyydessä. Tällaisia ihmisiä on 1,3 miljardia. Mittari ei huomioi elinympäristöjen merkitystä, eikä ajallista perspektiiviä. Maaseudulla dollari tarkoittaa aivan eri asiaa kuin kaupungissa. Suomessa elettiin yleisesti 1950-luvulla dollarilla päivässä, eikä kenenkään mieleen tullut lähteä kerjäämään maailmalle, eikä edes kunnantoimistoon rahaa hakemaan. Jos olisimme vaatineet Euroopan Teräs- ja hiiliunionilta Brysselistä rahaa, olisi meille naurettu.

Köyhyys ei ole surkeutta

50-luvun köyhällä suomalaisella perheellä ei ollut paljoa rahaa, eikä tämän päivän kulutustasosta voitu edes nähdä unta. Kuitenkin suomalaiset kokivat elämänsä kohtuullisen turvalliseksi, eikä valittajia juurikaan ollut. Lapset ottavat elämän uteliaana vastaan kaikkialla kaikissa olosuhteissa ja aikuiset olivat tulevaisuudenuskoisia kun sota-aika oli jäänyt taakse. Olen ihmetellyt tv-dokumentteja Keski-Euroopan romanialueilta, joissa eletään kuin sikolätissä ikkunat ja ovet särkyneinä. Sellaisia koteja Suomessa näki autiotaloja lukuunottamatta todella harvoin. Jotenkin tulee mieleen, että itse ovat ikkunansa rikkoneet ja jättäneet kotinsa siivoamatta. Köyhyys ja likaisuus eivät todellakaan kulje käsi kädessä.

Koko teksti

Kaleva: Perussuomalaiset jättäisivät vastaanottokeskuksissa asuvat turvapaikanhakijat kokonaan ilman rahaa. Puolueen mielestä toimeentulotukea ei tule maksaa, vaan ruokatarpeiden ja vaatetuksen tarjoaminen riittää.

Yksin asuvalle turvapaikanhakijalle maksettavaa tukea puolue alentaisi niin, että se olisi korkeintaan puolet normaalista toimeentulotuesta eli 208 euroa kuukaudessa. Jos tukijärjestelmää käytetään väärin, on siirryttävä kokonaan ruoka- ja vaatekorttijärjestelmään, puolue linjaa STT:n eduskuntapuolueille tekemässä kyselyssä.

Perussuomalaiset saa tukea kokoomukselta. Kokoomuksen mielestä on järkevää, ettei turvapaikanhakijoille anneta pelkästään rahaa, vaan tarjotaan muun muassa majoitus. Ylläpidon saaville alaikäisille kokoomus ei antaisi rahaa ollenkaan.

[..]

Kalevan artikkeli

Samasta aiheesta: Ilta-Sanomat, Iltalehti, HS, MTV3

Keskustelua

On laajalti hyväksytty totuus, että perussuomalaiset on populistinen puolue. Monet ovat sitä mieltä, että se on oikeistopopulistinen puolue. Populistisiksi ja oikeistopopulistisiksi kutsutaan tämän päivän Euroopassa sellaisia puolueita, jotka suhtautuvat kriittisesti maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen.

Monipuoluedemokratian syvimpänä olemuksena voitaisiin ehkä pitää sitä, että eri puolueet tarjoavat äänestäjäkunnalle erilaisia päämääriä ja keinoja niiden saavuttamiseksi, ja ihmiset sitten äänestävät sitä, joka sopii omaan makuun parhaiten. Se, jonka tuote myy parhaiten, voittaa vaalit ja pääsee lunastamaan lupauksiaan. Se, onko lupaukset lunastettu tyydyttävällä tavalla, ratkaistaan seuraavissa vaaleissa.

Jostakin syystä tämän päivän monipuoluedemokratia Suomessa on jotakin aivan muuta. Sen sijaan, että puolueet pyrkisivät erottumaan toisistaan ja tarjoamaan parempaa politiikkaa kuin kilpailijansa, ne pyrkivätkin kaikin tavoin olemaan erottumatta toisistaan. Ja jos joku sitten rohkenee erottua joukosta, kaikki muut puolueet paheksuvat kilvan, että "nythän te olette luistamassa yhteisesti sovitulta linjalta" tai "keikutatte yhteistä venettä".

...

Koko teksti: Scripta

Keskustelua